Keltanokan kootut kokouskämmäykset

Edellisen sivistys- ja vapaa-aikalautakunnan asialistalla oli mm. seuraavan lukuvuoden oppilaaksiottoperusteet ja lähikoulualueet. Kyläkoulut ovat jatkuvasti tapetilla mutta tässä asiassa niillä on oma etunsa: oppilaan lähikoulu on kohtalaisen yksinkertainen osoittaa maantieteellisesti. Vuonna 2014-15 ongelmaksi muodostuukin keskustan alue.

Kuten monessa muussakin kunnan palveluverkkoa koskevassa asiassa, myös kouluja ja oppilaita koskevissa asioissa täytyy tarkastella asiaa useampi vuosi eteenpäin. Niinpä esimerkiksi ensi syksyn ratkaisuihin vaikuttaa myös seuraavan vuoden eli syksyn 2015 oppilasmääräennuste. Tulevana syksynä tilanne on sellainen, että tilaa ei ole. Tai siis tarpeeksi tilaa ei ole, jotta kaikki ekaluokkalaiset voitaisiin sijoittaa heitä maantieteellisesti lähimpänä olevaan kouluun. Niinpä esitettiin, että tietty osa Myllylän, Lintulan ja Koivulan alueella asuvia koulunsa aloittavia sijoitetaankin Tönnön kouluun.

Jotta tämä olisi konkretisoitunut lautakunnalle, sivistystoimenjohtaja oli merkinnyt karttaan nuolilla, mistä oppilaita käytännössä kuskattaisiin Tönnön koululle. Jos asia tuntui esityslistalta luettuna käsittämättömältä, niin kartalta katsottuna sen järjettömyys vain lisääntyi. Kodeista, joiden ikkunasta suurinpiirtein näkyy Myllylän koulu, tultaisiin kuljettamaan lapsi monen kilometrin päähän toiseen kouluun.

Myös vaihtoehtoisia ratkaisuja oli pohdittu. Nykyiselläänhän Myllylän kuudennet luokat käyvät Yhteiskoulussa (myös Myllylän luokkatilan puutteen vuoksi). Nyt oli esitetty, että viides luokka siirtyisi jo Yhteiskouluun, jolloin ekaluokkalaiset mahtuisivat Myllylään. Parakkikoulua mietittiin myös, sekä luokkakokojen kasvattamista.

Minun mielestäni olisi monesta pahasta pienin se, että vitoset siirtyvät Yhteiskouluun. Jopa parakkikoulu olisi parempi kuin nyt esitetty siirto Tönnöön. Viidesluokkalaiset siirtyisivät uuteen kouluun vuoden kuluttua joka tapauksessa eli muutos ei olisi valtava. Ekaluokan siirto Tönnöön olisi

a) epätasa-arvoista (miksi juuri meidän lapsi?)
b) ei tukisi yhteisöllisyyttä (saman kadun kaverukset eri kouluihin)
c) ei olisi vihreä ratkaisu (kuljetus toiselle puolelle kaupunkia kun koulu olisi ihan vieressä)
d) näiden oppilaiden koko alakoulun ajan vaikuttava päätös

Ja nyt tulemme siihen kokouskämmäykseen. Miksi pöytäkirjassa lukee "Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti" jos kerta olin asiasta eri mieltä. No, koska en keltanokkaisuuttani älynnyt jupinani lomassa sanoa taikasanoja eli että "esitän viidesluokkalaisten siirtoa Yhteiskouluun ja Myllylän koulussa aloittavaksi kahta ryhmää syksyllä 2014". En siis tehnyt poikkeavaa ehdotusta esitykseen, vaikka pitkiä puheenvuoroja aiheesta käytinkin. Damn. Moka. Hakkaan päätä seinään. Arvaa harmittiko.

PS: Tässä jälleen yksi perustelu sille, miksi avoimuutta tulisi lisätä kuntapäätöksenteossa: jos lautakunnatkin olisivat avoimia, nähtäisiin siellä käytyä keskustelua perusteluineen, eikä ainoastaan toteamusta, että päätös oli yksimielinen. Asiat kun harvoin ovat niin mustavalkoisia.